SYKSY SAAPUU KOTKAAN
Olen kesäihminen. Lapsuudesta muistan kesät, nuoruudesta muistan kesät ja valoisat yöt kavereiden kanssa. Sitten pääsin Kaliforniaan ja koko vuosi tai tarkemmin sanottuna 17 vuotta oli kesää. Odotan kesää joka vuosi yhä enemmän ja kun syksy tulee niin jollakin tasolla aina vähän masennun.
Tai en masennu enää. Kolme vuotta sitten palasin koripallon pariin. Oman työni ohessa hoidan KTP-Basketin miesten Korisliigajoukkueen PR-asioita. Se tekee syksystä mielenkiintoisen. Nytkin mietin jo pelejä, oheistapahtumia, fanituotteiden myyntiä ja meidän uusia pelaajia. Uusia pelaajia siksi, että heidän viihtyminen Kotkassa on joltain osalta myös minun vastuulla.
En ole sellainen ihminen joka nyt kovin paljon nauttisi pimenevistä illoista, aamukasteesta, kynttilän valosta tai syksyn värikkäistä lehdistä, puhumattakaan syysmyrskyistä tai villasukista. Mutta täänään nautin...
Tai en masennu enää. Kolme vuotta sitten palasin koripallon pariin. Oman työni ohessa hoidan KTP-Basketin miesten Korisliigajoukkueen PR-asioita. Se tekee syksystä mielenkiintoisen. Nytkin mietin jo pelejä, oheistapahtumia, fanituotteiden myyntiä ja meidän uusia pelaajia. Uusia pelaajia siksi, että heidän viihtyminen Kotkassa on joltain osalta myös minun vastuulla.
En ole sellainen ihminen joka nyt kovin paljon nauttisi pimenevistä illoista, aamukasteesta, kynttilän valosta tai syksyn värikkäistä lehdistä, puhumattakaan syysmyrskyistä tai villasukista. Mutta täänään nautin...
Merestä |
Pihlajanmarjoista |
Ystävän tuomista puolukoista |
Iltapalasta |
Kommentit
Lähetä kommentti